Vuosi 2018 jää suurimmaksi hype-vuodeksi tekoälyn osalta, jos ymmärretään hype ns. epätietoisena, päämäärättömänä sinkoiluna. Kehitys jatkuu kuitenkin voimakkaana, mutta hyvin erilaisena eri näkökulmissa:

- Teoreettinen näkökulma: Teoreettisessa keskustelussa hypet eivät paina niin paljoa. Toki joitain akateemisia alueita ne saattaa aktivoida, ja luoda uusia aloja (tosin Suomessa ei taideta tämänkään jälkeen paljoa AGI-safetya miettiä). Filosofiassa on paljon mielenkiintoista keskustelua, ja kansainväliset teoreettisten näkökulman tutkijat keskustelevat aktiivisesti. 

- DeepMindin ylivoima: Mielenkiintoinen pohdinnan paikka on se, että jos tekoäly normaalissa elämässä on vielä hyvin kaukainen asia, niin DeepMind ja muut huippuorganisaatiot ovat paljon kauempana. Kiinassa investoidaan hyvin voimakkaasti. Kuten aikaisemmin, voi olla, että polarisoituminen tasaantuu, kun teknologia kypsyy. 

- Suomen kehitys ja käyttöönotto: Otaniemessä ja muissa teknismielisissä yliopistoissa suomalainen tekoälytutkimus toivottavasti etenee. Yrityksissä käyttöönotto on edelleen hyvin hidasta, ja oikeastaan painitaan edelleen vasta datankeräys/-järjestelyvaiheessa. Tietenkin teknologien käyttöönotto vie aikaa, ja monelta osin kiinnostavampaa muutosta voi olla odotettavissa vaikka viiden vuoden kuluttua.

- Tekoälyn ja teknologian etiikka: Tärkein asia omasta mielestäni on, että eettinen ja yhteiskunnallinen keskustelu on saatu jollain tavalla tuotua esiin. Tärkeintä on nostaa tämä sellaiseksi asiaksi, ettei se jää unholaan, vaan oikeasti aloitamme esimerkiksi eettisen suunnittelun työkalujen ja metodien opettelun ja käyttöönoton. Onneksi teknologia-alalta löytyy muutama yritys, jotka vaikuttavat olevansa valmiita investoimaan tähän (vt. suoraan tästä "tekoälyn/teknologian etiikan" näkökulmasta ei ole tietääkseni yhtään ihmistä suomalaisella teknologia-alalla).

--

Hypen päättymisessä on aina parasta se, että voi keskittyä itse tekemiseen. Ei tarvitse sinkoilla edestakaisin, vaan voi keskittyä, oppia ja kehittyä.

On antoisaa tehdä tämä artikkeli- ja kirjalistaus nyt. Se heijastelee hypen loppumisen heijastumista - ei tarvitse tarttua jokapäiväiseen hälinään, vaan valikoida oikeasti ne lähteet, joiden syvällinen ymmärtäminen oikeasti rakentaa omaa osaamista.

Ikuisesti juoksevasta tieteellisen kirjallisuuden virrasta olen tähän valinnut ne, joihin olen perehtynyt, tutustunut ja paneutunut. Mutta sellaiset, joiden syvälliseen tuntemiseen ja ymmärtämiseen menee vielä paljon kauemmin.

Artikkelit

Nick Bostrom (2018) The Vulnerable World Hypothesis

Floridi et al (2018) AI4People—An Ethical Framework for a Good AI Society: Opportunities, Risks, Principles, and Recommendations

Koellner (2018) On the Question of Whether the Mind Can Be Mechanized, I: From Gödel to Penrose
Koellner (2018) On the Question of Whether the Mind Can Be Mechanized, II: Penrose’s New Argument

Bryson, Diamantis & Grant (2017) Of, for, and by the people: the legal lacuna of synthetic persons

Silver et al (2018) A general reinforcement learning algorithm that masters chess, shogi, and Go through self-play

Kirjat

Bostrom: Superintelligence
Gunkel: Robot Rights
Russell & Norvik: Artificial Intelligence - A Modern Approach
Yudkowsky: Creating Friendly AI 1.0 - The Analysis and Design of Benevolent Goal Architectures
The Cambridge Handbook of Artificial Intelligence

--

Erinomainen kattava yleislistaus eri artikkeleista löytyy Future of Lifen sivuilta:
https://futureoflife.org/ai-policy-challenges-and-recommendations/