Viimeiset kaksi vuotta on keskusteltu paljon tekoälyn etiikasta. Tästä keskustelusta on tärkeä erottaa kaksi eri osaa: teoreettinen keskustelu sekä eettinen keskustelu jo nyt käytössä olevista tai käyttöön tulevista AI-teknologioista.

Tilannekuva on, että meillä on kohtuullinen tietämys olemassaolevista eettisistä haasteita ja kysymyksistä. Seuraavana haasteena on viedä tätä tietämystä käytännön tasolle, käytännön kehitys- ja suunnittelutyöhön.

Aikaisemmassa blogikirjoituksessani "Käytännön vinkkejä yrityksille tekoälyn etiikan huomioon ottamiseen" olen listannut tiettyjä askelmerkkejä, joita yritykset ja organisaatiot voisivat seuraavaksi ottaa tekoälyn etiikan suhteen. 

Nyt lainaan suoraan Katharine Schwabin mainiota blogikirjoitusta, mutta lisään väliin huomioita, erityisesti Suomen toimintaympäristöön soveltuen.

1. Älä keskity vain tekoälyn eettisiin periaatteisiin

Eettiset periaatteet tekoälyn soveltamiseen voivat toimia ohjaavana ohjeistuksena, mutta liikaa niiden varaan ei kannata luottaa. Eettisten periaatteiden luonti toimii edelleen hyvänä ensimmäisenä askeleena, keskustelun käynnistäjänä. Vuoden 2019 tavoitteeksi sen sijaan tulisi näiden periaatteiden toimeenpaneminen ja syventäminen organisaation jokaisella tasolla. Esimerkiksi seuraavien kohtien mukaisesti.

2. Opiskele verkkokurssin avulla (tai lue uutisia)

Tekoälyetiikan tarkastelussa auttavia taitoja voi opetella. Julkaistuna on esimerkiksi muutama teknologiaetiikan verkkokurssi, joita käymällä eri tekniikat ja kysymyksenasettelut tulevat tutuksi. Yhtenä jalokivenä tässä on myöhemmin keväällä tulossa oleva Helsingin yliopiston Elements of AI Ethics -verkkokurssi. Sitä odotellessa voi tutustua esimerkiksi edX:stä löytyvä TU Delftin tuottama Responsible Innovation: Ethics, Safety and Technology -kurssi.

3. Älä syytä käyttäjiä

Schwab esittelee kolmantena kohtana käyttäjien syyttämisen lopettamisen. Tämä soveltuu esimerkiksi addiktoivien pelien tai laitteiden tapauksiin, jotka ovat helppo kuitata kysymyksellä, että miksi käyttäjät sitten käyttävät kyseisiä sovelluksia niin paljon. Kuitenkaan suunnitelmallinen addiktoitavuus ei anna paljon vaihtoehtoja. 

Käyttäjien syyttäminen on kyllä syytä lopettaa - ja sääntö toimii liiketoiminnassa yleensäkin - mutta ohje kohdistuu eniten suurin internet- ja peliyhtiöihin. Luonnollisesti peliala on Suomessa voimissaan, ja tietyistä eettisistä ongelmista esimerkiksi pelien ansaintalogiikkaan liittyen ollaan tietoisia. Jokatapauksessa, käyttäjien ja asiakkaiden syyllistäminen auttaa harvoin mihinkään!

4. Kysy paljon kysymyksiä

Oli kyse sitten käyttäjänäkökulmasta tai Schwabin kirjoituksen mukaisesta suunnitteluprosessista, on kysymysten kysyminen olennainen osa kaikkien teknologisten ratkaisujen etiikkaa pohdittaessa. Itse suosittelen tätä vahvasti myös käyttäjänäkökulmaan, käyttäjällä on jokaista palvelua käyttäessään oikeus kysyä paljon asioita. Käytännössä tämä voi olla itsenäistä tiedonetsintää esimerkiksi käyttäjäehdoista. Jos joihinkin kysymyksiin ei löydy riittävää vastausta, on syytä viestiä asiasta palveluntarjoajalle tai miettiä käyttöä uudestaan.

5. Omaksu ja vahvista läpinäkyvyyttä

Läpinäkyvyys on tärkeimpiä teemoja tekoälyetiikassa. Läpinäkyvyyden lisääminen suunnitteluprosessiin on oivallinen tapa kehittää rakennettavan ratkaisun eettisyyttä - tai ainakin sitä, että eettiset seikat tulevat varmemmin huomatuiksi sekä avoimemmin käyttäjien hyväksyttäväksi. Läpinäkymättömyys on usein selkeä punainen lippu jostain arvelluttavasta. 

6. Hanki sertifikaatit ja auditoinnit

Eri tekoälyratkaisuille tai tekoäly-yrityksille itselleen voi hakea eri sertifiointeja. Esimerkiksi IEEE:n sertifiointiohjelma alkaa vuoden 2019 aikana, ja siellä vetäjänä on Suomesta Meeri Haataja. Tarjoan itse yritykseni kautta auditointi- ja konsultointipalvelua etiikan kysymyksissä, laajan kontaktiverkoston tukemana.

7. Tee käyttäjistä omistajia

Myönnetäänhän tämän ohjeen radikaalius blogikirjoituksessakin, mutta ajatuksena Schwabilla on uudenlaiset omistusmallit eri verkkopalveluihin. Ehdotan itse hieman kevyempää ratkaisua, käyttäjien ja asiakkaiden yhä integroidumpaa mukaanottamista tekoälyä soveltavien palveluiden suunnitteluun ja rakentamiseen.